Ikääntyneen ravitsemuspähkinät

Ikääntyessä energian tarve vähenee, mutta ravintoaineiden tarve ei. Proteiinien tarve itse asiassa jopa kasvaa! Tämä asettaaa haasteita hyvän ravitsemuksen ja toimintakyvyn turvaamiselle erityisesti, jos ruokahalu on heikentynyt tai ravintoaineiden tarve on kasvanut  sairauksien tai leikkauksien jälkeen. Tällöin on ehdottoman tärkeää turvata riittävä energian ja proteiinin saanti hyvän toipumisen mahdollistamiseksi.

Viime aikoina erityisenä huolen kohteena on ollut ikääntyneiden proteiinin saanti. Niukka proteiinin saanti edistää lihaskatoa eli sarkopeniaa, mikä joka johtaa toimintakyvyn heikentymiseen. Proteiinin saantisuositus on yli 65-vuotiailla 1,2-1,4 g proteiinia kehon painakiloa kohden/vrk, jolla turvataan kehon perustoimintojen proteiinin tarve. Suurempi saanti voi olla tarpeen sairauksien ja lihaskuntoharjoittelun yhteydessä. Tärkeää on myös ottaa huomioon proteiinin laatu ja lähde, aterialla nautitun proteiinin kokonaismäärä, ajoitus ja täydennysravintovalmisteiden tarve.

 

Ratkaisuja ravitsemukseen:

Ikääntyneen ravitsemusohjauksen tulisi aina perustua arviointiin ja yksilölliseen suunnitelmaan. Ravitsemustila voidaan arvioida tarkemmin käyttämällä siihen kehitettyjä välineitä, kuten MNA-testiä (Mini Nutritional Assessment). MNA-testi on yli 65-vuotiaiden ravitsemustilan arviointiin kehitetty testi, joka jakaa ikääntyneet kolmeen ryhmään: virheravitsemuksesta kärsiviin, virheravitsemuksen riskissä oleviin ja niihin, joilla on hyvä ravitsemustila. MNA-testin avulla on mahdollista löytää jo varhaisessa vaiheessa ne ikääntyneet, joilla on ravitsemusongelmia ja korjata puutteet ajoissa. Ravinnonsaanti voidaan arvioida tarkemmin ruokapäiväkirjan avulla. 

Ikääntyessä korostuu erityisesti ruoan ravintoainepitoisuus eli ruoan laatu. Ruokahalun ollessa huono keskitytään ruokiin, jotka maistuvat, terveysnäkökulma voi  jäädä tällöin toissijaiseksi. Säännöllinen ja tiheä ateriarytmi takaa riittävän energiansaannin pitkin päivää. Sairaana näläntunne heikkenee, joten nälkää ei pitäisi odotella vaan syödä jotain 2-3 tunnin välein.  Pienikin välipala on parempi kuin syömättömyys. Yöpaasto ei saisi venyä yli 11 tuntiin. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jokaisella aterialla on vähintään yksi proteiininlähde.

Ravitsemusterapeutti voi neuvoa ruokavalion kotitäydennyksissä ja antaa myös näytteitä täydennysravinojuomista, joita voidaan käyttää, kun ruokavalio uhkaa jäädä muutoin liian niukaksi.  Ravitsemusohjauksessa huomioidaan asiakkaan kaikki sairaudet ja näiden vaikutus ruokavalion koostamiseen.